top of page

SEURAN SÄÄNNÖT

Voimassaolevat säännöt: 30.06.2020

1 § Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli

Yhdistyksen nimi on Espoon Jäätaiturit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Espoon kaupunki. Yhdistys on perustettu 29.05.1985 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seuran kieli on suomi. Seuran ensisijainen toiminta-alue on Espoo. Seuran jäsenet osallistuvat paikallisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin.

3 § Tarkoituksen toteuttaminen

Tarkoitustaan seura toteuttaa: 

  1. Tarjoamalla: 
    - luistelun perusopetusta erityisesti lapsille ja nuorille 
    - harjoitus- ja valmennustoimintaa jäällä ja oheisharjoituksissa 
    - kilpailutoimintaa 
    - näytöksiä 
    - ohjaustoimintaa 
    - kunto- ja terveysliikuntaa 
    - tiedotus- ja suhdetoimintaa 
    - koulutustoimintaa
     

  2. Kiinnittämällä ehdotuksilla, anomuksilla ja aloitteilla viranomaisten ja muiden yhteisöjen huomiota taito- luistelu- ja liikuntakysymyksiin sekä vaikuttamalla omatoimisesti liikunnan kehittämiseen ja tarpeellisten harjoituspaikkojen ja -välineiden hankkimiseen ja hoitamiseen.
     

  3. Harjoittamalla julkaisutoimintaa.
     

  4. Edistämällä liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukemalla kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Toimintansa tukemiseksi seura voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä sekä hankkia varoja järjestäen juhlia, keräyksiä ja arpajaisia, sekä välittäen jäsenilleen voittoa tavoittelematta urheiluvälineitä ja - asusteita.

6 § Seurasta eroaminen

Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty, mutta eroava jäsen on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan luistelukauden loppuun asti siten kuin seuran kulloinkin voimassaolevissa, yhdistyksen kokouksen hyväksymissä maksusäännöissä tarkemmin määrätään.

2 § Seuran tarkoitus

Seuran tarkoituksena on koota taitoluisteluharrastajia ja edistää taitoluisteluharrastusta siten, että mahdollisimman moni seuran jäsen harrastaisi kunto- tai kilpaurheilua edellytystensä ja tavoitteidensa mukaisesti.

4 § Suomen Taitoluisteluliitto ry:n jäsenyys

Seura on Suomen Taitoluisteluliitto ry:n jäsenseura ja seura on sitoutunut noudattamaan liiton sääntöjä.

5 § Seuran jäsenet

Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä. Seuran varsinaiset jäsenet ovat:

 

  1. Aikuisjäseniä (18 vuotta täyttäneitä) jotka suorittavat sääntömääräisen kokouksen määräämän vuosittaisen jäsenmaksun. 
     

  2. Luistelevia jäseniä, jotka jäsenmaksun lisäksi suorittavat hallituksen määräämät ja yhdistyksen kokouksen hyväksymien maksusääntöjen mukaiset maksut. Luistelevat jäsenet voivat olla myös alaikäisiä. Kunniajäseneksi voi seuran kokous kutsua hallituksen esityksestä henkilön, joka on erittäin merkittävästi edistänyt seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen. Kunniapuheenjohtajaksi voi seuran kokous kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toimineen henkilön. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen. Kannattajajäseneksi voi seuran hallitus hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.

7 § Jäsenen eronneeksi katsominen

Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi seurasta, jos jäsen on jättänyt kuusi kuukautta sitten erääntyneen jäsenmaksun maksamatta.

8 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet

8.1. Yleinen periaate Hallitus voi erottaa jäsenen, jos tämä on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa tai maksusääntöjen mukaisen maksunsa maksamatta, muuten ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan, toimii vastoin seuran tarkoitusta, syyllistyy antidoping-rikkomukseen tai toimii törkeästi tai toistuvasti vastoin urheilun eettisiä periaatteita tai syyllistyy toistuvasti epäasialliseen käytökseen seuran toiminnan yhteydessä. 

8.2 Antidoping -rikkomukset Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä, ISU:n antidopingsäännöstöjä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä. Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä. Dopingrikkomuksia ovat mm.: 

  • Kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijanelimistöstä otetussa näytteessä 

  • Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö tai käytön yritys 

  • Kieltäytyminen dopingtestistä 

  • Dopingvalvonnan välttely ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti 

  • Dopingtestin manipulointi 

  • Dopingaineiden hallussapito 

  • Dopingaineiden ja -menetelmien levittäminen 

  • Dopingin edistäminen

 

Siltä osin kuin doping -rikkomus tapahtuu seuran järjestämässä kilpailussa tai muutoin seuran toiminnan puitteissa, seuran hallituksen määräämänä seuraamuksena voi olla: 

  • Kilpailutuloksen mitätöinti 

  • Urheilutapahtuman tulosten hylkääminen 

  • Urheilun toimintakielto 

  • Kirjallinen varoitus tai muu mahdollinen seuraamus, joka seuran tulee seuraa sitovien sääntöjen nojalla langettaa.

Seuran jäsen voi joutua korvaamaan dopingrikkomuksella aiheuttamansa vahingon seuralle ja kansalliselle lajiliitolle sekä kansainväliselle lajiliitolle. Suomen Taitoluisteluliitto ry, tai sen asemesta, tai sen lisäksi ISU voi päättää seuran jäsenelle dopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja muista kurinpitotoimista edellä mainituissa antidopingsäännös töissä, säännöissä ja sääntöjä alemman asteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla.

8.3 Urheilun eettisten periaatteiden vastainen epäurheilijamainen toiminta ja epäasiallinen käytös Urheilun eettisten periaatteiden vastaista epäurheilijamaista toimintaa ja epäasiallista käytöstä on mm.:

Urheilulle vieraiden aineiden käyttö 

  • Huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen 

  • Esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena harjoituksissa, kilpailutilanteessa tai häiritsevä käyttäytyminen alkoholin vaikutuksen alaisena seuran tapahtumassa 

  • Tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin

Epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa 

  • Väkivalta, törkeä kielenkäyttö, epäasiallinen arvostelu, tuomarin harhautus ja muu vastainen toiminta. Epäasiallista toimintaa on myös vaaran aiheuttaminen itselle tai toiselle.

Urheiluhuijaus 

  • Kilpailutilan tai -välineiden manipulointi 

  • Tuloksista etukäteen sopiminen

Vedonlyönti 

  • Vedonlyönti omasta kilpailusta

Lahjonta 

  • Tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi

Kiusaaminen 

  • Kiusaamista on mm. nimittely, uhkailu, mitätöivät eleet, perättömien tietojen levittäminen ja jättäminen ryhmän ulkopuolelle. 

  • Myös epäasiallinen käytös toisia kohtaan sosiaalisen median kanavissa on kiusaamista. 

  • Muu epäurheilijamainen tai epäasiallinen käytös seuran toiminnan yhteydessä, sosiaalisessa mediassa tai digitaalisen viestinnän kanavissa. 

  • Seuran hallitus voi antaa seuraamuksena epäurheilijamaisesta käytöksestä varoituksen tai kilpailu- ja harjoittelukiellon, jonka kesto voi olla kerrallaan korkeintaan 2 kuukautta. Törkeissä tai toistuvissa tilanteissa hallitus voi päättää jäsenen erottamisesta. Ennen seuraamuksen asettamista asianosaisella on oikeus tulla kuulluksi. Erottamispäätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty jäsenelle kirjatussa kirjeessä tai muutoin todisteellisesti. Erotetulla ei ole oikeutta saada takaisin seuralle suorittamiaan maksuja. Harjoituksista vastaavalla seuran valmentajalla on oikeus välittömästi poistaa jäsen harjoituksista, jos on perusteltu syy epäillä, että jäsen on vaaraksi itselleen tai muille esimerkiksi päihteiden käytön johdosta. Tapahtuneesta tulee raportoida hallituksen puheenjohtajalle.

9 § Liittymis- ja jäsenmaksut

Varsinaisilta jäseniltä kannettavien liittymis- ja jäsenmaksujen sekä kannattajajäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosittain seuran kevätkokous. Kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä maksuja.

10 § Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään helmi-maaliskuussa ja syyskokous heinä-elokuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus. Hallitus voi mahdollistaa etäosallistumisen kokoukseen. Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta seuran jäsenrekisterijärjestelmässä.

11 § Syyskokous ja kevätkokous

Syyskokouksen asiat: 

  1.  Avataan kokous 

  2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 

  3. Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet 

  4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 

  5. Esitetään hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien antama lausunto 

  6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 

  7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 

  8. Päätetään kokous

Kevätkokouksen asiat: 

  1. Avataan kokous 

  2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 

  3. Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet 

  4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 

  5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio 

  6. Valitaan jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja 

  7. Valitaan kahdeksi seuraavaksi toimintavuodeksi hallitukseen jäsenet erovuorossa olevien tilalle

  8. Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja 

  9. Vahvistetaan liittymis-, jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus ja viimeinen maksupäivä. 

  10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 

  11. Päätetään kokous Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään 30 päivää ennen kokousta.

12 § Seuran ylimääräinen kokous

Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu. Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen.

13 § Äänestäminen syys- ja kevätkokouksessa

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä. Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella kahdeksantoista vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla, kannattajajäseniä lukuun ottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.

14 § Seuran hallitus

Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja, ja kahdeksi toimintavuodeksi valitut 5-8 jäsentä. Hallituksen jäsenistä vähintään puolet on erovuorossa vuosittain. Erovuoroiset voidaan valita uudelle kaudelle. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee lisäksi taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta. Hallitus voi valita myös sihteerin.

 

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet hallituksen jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti: 

  1. Toteuttaa seuran syys- ja kevätkokouksen päätökset 

  2. Johtaa ja kehittää seuran toimintaa 

  3. Asettaa tarvittavat toimikunnat sekä niiden puheenjohtajat 

  4. Vastata seuran taloudesta 

  5. Pitää jäsenluetteloa 

  6. Tehdä seuran toimintakertomus ja tilinpäätös 

  7. Tehdä toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa toimintavuotta varten 

  8. Hoitaa seuran tiedotustoimintaa 

  9. Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista 

  10. Valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan 

  11. Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä 

  12. Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii 

  13. Luovuttaa tilit tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kolme viikkoa ennen syyskokousta.

 

Hallitus voi antaa seuran toiminnassa noudatettavia ohjeita. Hallitus voi päättää seuran jäsenyydestä muissa yhteisöissä. Hallituksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, joka hallituksen puheenjohtajan ja kokouksen sihteerin on allekirjoitettava.

15 § Toimikunnat

Seuran hallitus voi asettaa tarvittavan määrän toimikuntia. Toimikunnat päättävät toiminnastaan hallituksen asettamissa rajoissa. Työryhmien kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, jotka tulee toimittaa tiedoksi seuran hallitukselle.

16 § Tilikausi

Seuran tilikausi alkaa vuosittain 1.5. ja päättyy 30.4.

17 § Nimenkirjoittajat

Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä jonkun muun hallituksen määräämän hallituksen jäsenen tai toimihenkilön kanssa. Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä.

18 § Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

19 § Seuran purkaminen

Seuran purkamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava erikseen seuran purkamisesta.

20 § Seuran varojen luovuttaminen

Jos seura on päätetty purkaa, sen varat luovutetaan purkautumisesta päättävän kokouksen tarkemmin määrittelemällä tavalla taitoluistelua kehittävään tarkoitukseen. Pesänselvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt. Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.

bottom of page